tiistai 19. toukokuuta 2015

Steampunk

Ensimmäinen steampunk asukokonaisuuteni koskaan!

Richard Domanderin kanssa oli sovittu kuvaukset lauantaina, johon tämän asukokonaisuuden tein. Paita on ostettu aikoinaan Seppälästä, hame on Bard&Jesterin tekemä, kaulakoru + korvikset ovat Kalevalaa (Vellamo). Lasit saatiin lainaan kuvaajan kaverilta.

Kuvat on otettu Jyväskylässä IT-Dynamolla. Kulunut, punatiilinen rakennus sopi hyin taustaksi hieman steampunk henkiselle kuvaukselle.


Richard Domander

Richard Domander

Richard Domander

maanantai 18. toukokuuta 2015

花見

Photo by Sami Jaamala

Hanami 花見 on japania ja tarkoittaa kukkien katselua. Minäkin pääsin tänä vuonna katsomaan kirsikankukkien kukintaa - vaikken ihan Japaniin niin Roihuvuoreen Helsinkiin.

Matka oli minulle ainakin hyvin positiivinen yllätys, sillä olin valmistautunut viettämään aikaani pienellä puistopläntillä, jossa kasvaa pari hassua kirsikkapuuta. Kun saavuin ystävieni kanssa paikalle, luulin näin käyneen. Puistoalue jonka ensiksi näimme (taisi olla Sinisen lohikäärmeen puisto) oli pieni ja siellä kasvoi n. kymmenen kirsikkapuuta.

Olin sopinut kuvaukset hanamiin ja soitin tuolloin kuvaajalle yrittäen paikantaa hänet. Kuvaaja sitten valaisi meitä, että emme olleet vielä edes koko paikassa, vaan meillä oli pieni kävelymatka edessämme.

Yllätys oli enempi kuin iso, kun saavuimme hanami alueelle! Puita oli paljon (ja vaihtarina sekä työharjoittelussa Japanissa ollut rakkaani totesi, että puita oli enemmän kuin Sapporossa) ja porukkaa sitäkin enemmän.

Tunnelma oli tiivis ja oli ihana katsoa ihmisten asuja, sillä moni oli panostanut hanamia varten pukeutumalla yukataan, katumuotiin tai cosplaypukuun. Kovin monia esityksiä emme kuitenkaan päässeet seuraamaan, koska pyörimme lähinnä puiden ympärillä. Pukukisan kävimme katsomassa, koska ystävämme pääsi mukaan (ja sai palkinnon cooleimmasta puvusta). 

Oli myös hassua olla paikalla yukatassa, koska olimme olettaneet, että meitä olisi satamäärin muitakin. Olimme kuitenkin näköjään vain pieni osa, sillä monia yukatoja emme itse ainakaan onnistuneet näkemään. Tässä oli varmaan yksi syy, miksi meitä kuvattiin jatkuvasti ja moni halusi kanssamme kuvaan. Yhdessä vaiheessa kuvaus oli niin suosittua, että etenimme n. 10m matkan puolessa tunnissa.

Oma pukuvalintani hanamiin tosiaan oli japanista ostettu yukata, isäntäperheen lähettämät hopeiset gedat sekä niihin kuuluvat tabi-sukat, glitterin hopeinen hiuspanta, violetit piilarit sekä Tiitiäisen Venäjältä tuliaisiksi tuoma violetti pupu. Asusteena toimi Ruotsista ostettu vaaleanpunainen sateenvarjo sekä isäntäperheen lähettämä pupu-yukatapussi.






Photo by Sami Jaamala
Photo by Sami Jaamala

Photo by Sami Jaamala
Ainoastaan Instaan laitetusta kuvasta käy selväksi, että minulla oli violetit piilarit

torstai 14. toukokuuta 2015

Vabba vappu



Vappu meni tänä vuonna yllättävän normaaleissa meiningeissä. Alunperin minun piti pukeutua ystäväni kanssa mätsääviin kigurumeihin, mutta omani oli näköjään auttamattomasti kadonnut kuin tuhka tuuleen! Vaikka minä ja mieheni myllersimme vaatekaapin, eteisen kaapit, vierashuoneen kaapit sekä varaston, ei kigurumia tullut vastaan.

Päädyin siis olemaan pelkässä hemaisevassa itsessäni koko vapun ajan. Vapun kunniaksi kuitenkin töihin värjäsin hiusten latvat violetilla ja laventelilla sekä laitoin pikkulettejä yöksi saaden kivat kiharat aamuksi. Pienet pupunpää "korvat" päähän ja isot Hello Kitty lasit silmille ja avot! Vappu työlookki on valmis!




Oikealla ylhäällä näkyy uusi Forever 21 keeppini, jonka ostin käytettynä kirpparilta (5€). Vasemmalla alhaalla taas LookHumanilta tilattu Always be youself unless you can be a unicorn-paita. Uusi ihastukseni!

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Mitä tyyliä edustat?

Tätä kysymystä minulta kysytään toistuvin väliajoin. En yleensä osaa vastata tähän. Miksi? Siihen on monta syytä, mutta tiivistettynä:

☑ vaihtelen tyyliäni usein
☑ en ole perillä nykyisistä tyyleistä ja niiden alalajeista
☑ sekoitan eri tyylejä
☑ en osaa lokeroida itseäni

2004 seiskaluokan kevät
Kun aloitin vaihtoehtomuotiin pukeutumista seiskaluokalla (2003), tunnettiin silloin meidän kulmilla vaihtoehtotyyleistä punk, rock, goth ja lolita. Yläasteen/amiksen välissä joukkoon ilmestyi myös animu. Nykyään jo noiden neljän, yläasteella tuntemani tyylin alle on pesiytynyt kymmenia, jopa satoja alalajeja joista en ole ikinä kuullutkaan tai joita en osaisi nimetä.

Joskus minua kategorisoidaan tiettyyn tyyliluokkaan josta en ole ikinä edes kuullut. Joudun tuolloin kysymään: "anteeksi mikä?"

Joskus vastakysymykseni saa vastaukseksi irvokkaita tuhahduksia ja pilkkanaurua. Enhän edes tiedä mitä tyylisuuntaa kannatan, vaikka selvästi kyseisen tyylisuunnan edustaja olenkin. Voiko minut leimata kyseisen tyylisuunnan (josta en ole ikinä kuullutkaan) edustajaksi vain yhden päivän vaateparren perusteella? Mitä ilmeisemmin voi.

Gootti, lolita, animu vai jokin ihan muu?
Tunnen nykyään itseni liian vanhaksi juttelemaan kenenkään nuoremman kanssa mistään vaihtoehtopukeutumisesta. En yleensä saa mitään armoa siitä, etten tiennyt, että visual kei ei (nykyään) ole tyylisuunta, että kaikki lolitat eivät vain ole lolitoja (ja kuinka pastel lolita ei ole lolita) tai että valkoista käyttävä gootti ei ole gootti vaan tällekin on oma määrityksensä.

Ymmärrän kyllä, että ihmiset helposti vetävät palkokasvin nenään siitä, että heidät kategorioidaan väärin - mutta onko niin pienellä asialla merkistystä kuin pukeutuminen? Ymmärrän kyllä, jos ihminen kategorioidaan narkkariksi, murhaajaksi tai muuten aggressiiviseksi pelkän ulkonäön perusteella ja sen, että tämä käsitys aiheuttaa otsasuonen tykytystä. Mutta onko oikeasti tarpeellista tulistua siitä, että joku tyylisuuntaa tuntematon kaduntallaaja kutsuu kaupungilla kävelevää host kei tyylisuunnan edustajaa punkkariksi?

Animu.
Minua kutsutaan usein kaupungilla animuksi, vaikken olisi kyseiseen tyylisuuntaan pukeutunutkaan. Esim. kun kävelen harmaa peruukki päässä pikkuruisessa silinterissä, tyllimekossa ja bodylinen korkkareissa, ei minua monikaan tunnista lolitaksi, vaan olen animu. Sama homma jos kuljen omilla hiuksillani revityissä farkuissa, mustassa remmipaidassa ja tummissa meikeissä. Animu. Monille animu tarkoittaa niitä hassusti pukeutuvia harrastajia, jotka matkivat jotakin sarjakuvaa. En ole tästä kertaakaan vetänyt herneitä nenään, koska ymmärrän kyllä, että monille sanat lolita tai gootti eivät sano yhtään mitään. Eikä välttämättä näiden vanhempien animu-huutelijoiden aikaan rokkarit näyttäneet ihan siltä, mitä nykyään.

Tyylien alatyylejä tuntuu kehittyvän koko ajan lisää ja itse en ainakaan pysy enää perässä. Pitäisi ilmeisesti luoda itselleni oma alatyyli, jonka voisin aina sanoa sitä kysyville. Olisiko sweet rock sopiva termi?

。*†*。 Sweet rock! ☆・゚:*

maanantai 11. toukokuuta 2015

Always be yourself, unless you can be a unicorn


Always be yourself
unless you can
be a unicorn
then always be
a unicorn

Kauan odottamani paita saapui postissa juuri vapun aaton aattona ja sain sen päälleni! LookHuman:ilta jenkeistä tilattu paita kertoo, kuinka sinun tulee aina olla itsesi - ellet ole yksisarvinen, jolloin sinun tulee aina olla yksisarvinen.

Mieheni bongasi tämän paitatekstin erään vapaaottelijan päällä ja kertoi siitä minulle. Paidan teksti kuulemma toi mieleeni minut. Tämän vapaaottelijan paita oli huomattavasti yksinkertaisempi pelkällä tekstillä ja olin jo tilaamassa pelkkää tekstipaitaa, kunnes tämä osui silmääni. Minun oli pakko saada se!



Yksisarvispaidan saa tilaamalla täältä.